Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Goados

 

Oman tukikohdan hankinta Kukasjärvelle  on oman historiansa takana. Lapinkävijä lehdessä 1/1988 silloinen puheenjohtaja CH Moring kirjoitti lehdessä palstallaan: Kukasjärven eräretkeilykäytön  lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat olleet yöpymismaksujen uudelleen hinnoittelu, rakennusten kunnostaminen, Matkailuliiton ulkoiluyhdistysten ”lapinkylä” hanke ja maaston raivaus. Minkälainen kota, kammi tai jurtta sinne rakennetaan on vielä ratkaisematta. Ehdotuksia otetaan kiitollisena vastaan. Arto Alanko suunnittelee kotakyläalueen rakentamisen. Tässä on varmaan ensimmäinen heitetty ajatus eri yhdistysten kotakylä alueesta. Kuten aiemmin on ollut kirjoituksia Kukasjärvestä, vain Lapinkävijöiden Goados eli ”Pieni kota”toteutettiin.

 

CH Moring , Uljas Pernu ja Aulis Boström olivat vastuun ja työn kantajina muiden talkoolaisten kanssa. Aluksi puut kaadettiin pystymetsästä vappuna 1988, kodan hirsityöt tehtiin kesän ja syksyn aikana sekä koottiin CH:n Heikinharjun tontille Espoon Petakseen.  Eli useat talkoot pidettiin Espoossa ja  sitten lopulta Kukasjärvellä!

 

Ch kertoo Lehdessä 2/1989: Kotamme talvehti Lippajärven Petaksessa. Rakennuspaikka Petaksessa on siistetty, Utin kanssa on hankittu kotaa varten kamina, savutorvi, kattohuopaa, nauloja  ja lautatavaraa. Pitkäperjantaina kuorma lähtee kohti Kukasjärveä Lasse Svenskbergin hommaamalla kuorma-autolla ja Kourin Pekka ajaa Pyhäjärven parkkipaikalta tarpeet hankia pitkin kohden Kukasjärveä. Rakennusporukka koostuu kahdeksasta hengestä, jotka pystyttävät kodan viikolla 30  Kodan paikka oli jo aiemmin katsottu. Se kuulemma löytyi itsestään. Kun ensimmäiseksi päästiin valitsemaan, niin rinteen korkeimmalle kohdalle se tulee. Uti sen paikan katsoi.

 

Kodan pystytystalkoista oli Mirja Pirisen kirjoittama juttu Lapinkävijässä 4/1989. Pystytystalkoot alkoivat 22.7.1989. Lehden mukaan talkoisiin osallistui 10 talkoolaista. Kota valmistui 26.7.1989, jolloin seurasi juhlallinen nimenanto ja tulen sytytys Jötuliin. Luonnollisesti sitä ennen oli vietetty kiireisiä päiviä kodan pystytyksen kimpussa ja jopa Kittilän kunnan rakennustarkastaja kävi tarkastamassa ja hyväksymässä Goadoksen. Uti muistelee Goadoksen pystytyksen olleen hänen parhaita talkooviikkojaan – saatiinhan tällöin Lapinkävijöiden ensimmäinen oma tupa pohjoiseen.

 

Goadoksen myöhempiä vaiheita on seurattu tiiviisti lehdessämme. On ollut kiistaa, oliko ulkoiluyhdistysten tarkoitus rakentaa kotakylää ja samalla on pohdittu, mistä Goadoksen malli on saatu alkujaan. Joka tapauksessa Lapinkävijä lehdessä 1/1989 on ilmeisesti ensimmäinen luonnos kodastamme – olisiko tuo piirros Arto Alangon käsialaa. Aulis Boström on kirjoittanut jutun Lapinkävijässä 1/1995, jossa hän toteaa, että Goadoksen mallina on ollut metsälappalaisten kota, jollaisia on esim. Arvidsjaurissa Ruotsissa. Mallia on edelleen kehitelty ja Goadokseen on lisätty kamina ja kattoikkuna sekä lämpöeristys lattiaan. Ovea on myös levennetty, jotta rinkan kanssa olisi helpompi kulkea sisälle. Samoin Goados on korkeampi kuin metsälappalaisten kota. Arvidsjaurissa voi edelleen tutustua Goadoksen esikuviin, jossa on säilynyt 29 kotaa ja lukuisia aittarakennuksia.

 

rb